Aihearkisto: täydellisyys

Täydellisyyden kuvittelu ja tavoittelu

Huomaan jatkuvasti ihmisten kompuroivan elämässään erilaisista täydellisyyteen liittyvistä harhakuvista johtuen. Kompurointi aiheutuu joko siitä, että henkilö kuvittelee olevansa täydellinen tai sitten siitä, että hän tavoittelee kaikessa tekemisessään ja jopa olemisessaan täydellisyyttä.

Ensiksi mainittu oire liittyy usein narsismiin. Narsistiseksi tulkitun persoonallisuuden omaava henkilö ei välttämättä edes huomaa kompuroivansa elämässään ennen kuin hän kompastuu todella pahoin ja kaatuu kivuliaasti syvään kuoppaan. Siihen asti hän vain elelee ja odottaa kaikkien kohtelevan tai suorastaan palvovan häntä täydellisenä. Täysin sietämättömäksi hän kokee kaiken sellaisen kohtelun, joka vaarantaa hänen kuvitelmaansa itsestään. Tällaisissa tilanteissa hän joutuu tunnemyrskyn valtaan ja kadottaa henkisen aikuisuutensa taantuen kiukuttelevaksi ja mieltään osoittavaksi pikkulapseksi.

Toiseksi mainittu oire ilmenee huonona kykynä hyväksyä itsessään tai tekemisissään mitään, mikä ei hipoa täydellisyyttä. Tavoitteen mahdottomuus aiheuttaa turhaa tuskaa ja kärsimystä. Koska rima on mahdottomissa korkeuksissa, seurauksena on usein myös epäonnistuminen saada aikaan edes keskitason suoritusta. Ja kävi niin tai näin, kokee henkilö itse kaiken aikaa epäonnistuvansa ja olevansa jopa ihmisenä jollain tavalla epäonnistunut, epäkelpo.

Olemme kaikki ainutlaatuisella tavalla epätäydellisiä ihmisiä, asennoituivat toiset meihin miten tahansa. Epätäydellisinä meidän tulisi myös osata hyväksyä itsemme. Tarvittaessa meidän tulee ponnistella kovastikin oppiaksemme epäonnistumaan ja sietämään sen ilman kärsimystä. Epäonnistumisen taitoa voi siis opetella ja sen voi oppia.

Aikuisenakin jossain tajuntamme syvissä horisonteissa saattaa kummitella vanhempiemme meihin siirtämät kuvitelmat tai tavoitteet täydellisyydestä. Meidät on siis saatettu kasvattaa joko ihailemaan itseämme epärealistisen täydellisen kuvan mukaisina tai pyrkimään epärealistisen korkeisiin tavoitteisiin vailla todellisia edellytyksiä selviytyä niihin liittyvistä haasteista kunniallisesti.

Ihmisellä on vapaa tahto ja hän voi missä elämänvaiheessa tahansa vapautua perimänsä tai lapsuuden kasvatusvaikutustensa hänelle aiheuttamista ylivoimaisista esteistä. Kyse on ennen kaikkea uudenlaisten elämänarvojen ja elämänasenteiden omaksumisesta. Pitkään kestävästä muuntumisesta toisenlaiseksi. Matkasta, joka vaatii paljon ponnisteluja ja usein myös ulkopuolista tukea joko joltain läheiseltä ja rakastavalta ihmiseltä tai sellaiselta vapaaehtoisesti tai ammatikseen toisia auttavalta ihmiseltä, joka osaa suhtautua häneltä apua etsiviin ihmisiin rakkaudellisesti. Heidän mahdollisuuksiinsa uskoen ja niiden etsinnässä kärsivällisesti ja pitkämielisesti rinnalla kulkien. Me kaikki voimme olla tällaisia ihmisiä toisillemme.

1 kommentti

Kategoria(t): auttava ihmistyö, elämänarvot, elämänasenteet, epäkelpo, epäonnistuminen, epäonnistumisen pelko, epäonnistumisen taito, epäonnistunut, Epätäydellisyys, henkinen aikuisuus, itsensä hyväksyminen, kärsivällisyys, narsisti, narsistinen persoonallisuus, pitkämielisyys, rakastava ihminen, rakkaudellinen asennoituminen, Rakkaudellisuus, täydellisyyden tavoittelu, täydellisyys, tunnemyrsky, vapaaehtoinen auttaja