Amnestyn kampanja on unohtanut väkivallan kohteeksi joutuvat miehet

Nimimerkki Mies mustelmilla kirjoitti tämän päivän Hesarin mielipideosastossa:

Suo­men Am­nes­ty kam­pan­joi kun­ta­vaa­lien yh­tey­des­sä näyt­tä­väs­ti per­he­vä­ki­val­taa vas­taan. Si­nän­sä hy­vää ai­het­ta voi­si tu­kea pal­jon iloi­sem­mal­la mie­lel­lä, jos kam­pan­jas­ta ei tu­li­si sel­lai­nen olo, et­tä omat ko­ke­muk­se­ni per­he­vä­ki­val­lan uh­ri­na ovat mi­tät­tö­miä, mer­ki­tyk­set­tö­miä ja yh­teis­kun­nal­li­ses­ti epä­kiin­nos­ta­via.

Olen yli 30-vuo­tias mies. Vie­lä vuo­si sit­ten asuin yh­teis­ta­lou­des­sa vä­ki­val­tai­sen nai­sen ja pie­nen lap­se­ni kans­sa. Ex-puo­li­so­ni oi­rei­lu liit­tyi per­soo­nal­li­suus­häi­riöön, jot­ka ei­vät ole Suo­mes­sa har­vi­nai­sia. Myös Tu­han­sien is­ku­jen maa -tut­ki­muk­ses­sa saa­tiin tu­lok­sek­si, et­tä mie­het jou­tu­vat pa­ri­suh­de­vä­ki­val­lan uh­reik­si yh­tä usein kuin nai­set­kin.

Täs­sä mie­les­sä pi­dän erit­täin louk­kaa­va­na Am­nes­tyn su­ku­puo­lit­tu­nut­ta kam­pan­jaa, jos­sa mi­nun ja mui­den mies­ten ko­ke­muk­set mar­gi­na­li­soi­daan to­taa­li­ses­ti. Har­va ul­ko­puo­li­nen voi kä­sit­tää, kuin­ka hel­ve­til­lis­tä on asua vä­ki­val­tai­sen ih­mi­sen kans­sa, jo­ka käyt­täy­tyy sään­nön­mu­kai­ses­ti ag­gres­sii­vi­ses­ti ja uh­kaa­vas­ti. Vä­ki­val­tai­nen käy­tös oli pääl­le käy­mis­tä, liik­ku­mi­sen ra­joit­ta­mis­ta, hak­kaa­mis­ta, pot­ki­mis­ta, lyö­mis­tä . . . Fyy­sis­tä vä­ki­val­taa oli eh­kä muu­ta­mia ker­to­ja kuu­kau­des­sa, vä­ki­val­lan uh­kaa ja hen­kis­tä vä­ki­val­taa lä­hes jo­ka päi­vä.

Vä­ki­val­ta­ti­lan­teis­sa tun­sin mu­ser­ta­vaa voi­mat­to­muut­ta ja neu­vot­to­muut­ta, sil­lä mi­nul­le ei ol­lut ope­tet­tu kos­kaan ei­kä mis­sään, kuin­ka mi­nun tu­li­si toi­mia. Jäl­ki­kä­teen aja­tel­tu­na oi­kea me­net­te­ly­ta­pa oli­si ol­lut ot­taa yh­teyt­tä po­lii­siin. Niin toi­min kui­ten­kin vain ker­ran, kun puo­li­so­ni uh­ka­si ot­taa käyt­töön­sä veit­sen ja va­hin­goit­taa sil­lä it­seään. Pel­kä­sin usein myös lap­sem­me puo­les­ta.

Naa­pu­reil­ta voin vain pyy­tää an­teek­si. Rap­pu­käy­tä­väs­sä sain hä­ve­tä sil­mät pääs­tä­ni. Olen rik­ki­näi­ses­tä per­hees­tä, ja mi­nul­la oli la­si­nen lap­suus. Sik­si pa­koon läh­te­mi­nen van­hem­pien luok­se ei tun­tu­nut ko­vin hy­väl­tä ideal­ta, kos­ka lap­si oli­si saat­ta­nut jou­tua ojas­ta al­lik­koon. Ma­sen­ta­vin­ta oli­kin, et­ten tien­nyt ai­nut­ta­kaan pa­ko­paik­kaa. Kyn­nys häi­ri­tä su­ku­lai­sia nel­jän ai­kaan yöl­lä on ai­ka suu­ri, ja hä­peä nos­taa sen kym­me­nen­teen po­tens­siin.

Toi­von, et­tä nais­ten vä­ki­val­tai­suu­des­ta pu­hut­tai­siin enem­män. Yh­teis­kun­nal­li­sel­la kes­kus­te­lul­la saa­tai­siin eh­kä luo­tua sel­lais­ta yh­teis­tä kult­tuu­ria, jos­sa jo­kai­nen kat­soi­si oi­keu­dek­seen ja vel­vol­li­suu­dek­seen puut­tua vä­ki­val­tai­seen käy­tök­seen ei­kä yh­den­kään mie­hen tar­vit­si­si pe­lä­tä, et­tei hä­nen il­moi­tus­taan vä­ki­val­tai­ses­ta puo­li­sos­ta ote­ta va­ka­vas­ti. Toi­von myös, et­tei yh­den­kään mie­hen tar­vit­se jää­dä vä­ki­val­tai­seen suh­tee­seen vain sen vuok­si, et­tä pel­kää suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen äi­din käyt­tä­vän huol­ta­juus­kiis­taa kos­ton vä­li­nee­nä.

Amnestyn kampanja ei ole ainoa, jossa suomalainen perheväkivallan todellisuus unohdetaan. Tilanne on kovin erilainen monessa muussa maassa, mutta sillä ei voi mitenkään puolustella sitä, että Suomessa kampanjoidaan kovin yksipuolisesti ja virheellisiä mielikuvia luoden ja ylläpitäen.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että nykynuorten keskuudessa tilanne on kääntynyt jopa toisin päin. Nuorten seurustelusuhteissa tytöt käyttäytyvät selvästi väkivaltaisemmin poikaystäviään kuin päinvastoin. Olisikohan vihdoin aika luopua tabuista ja silmien ummistamiselta tosiasioilta. Muussa tapauksessa nykyisen kaltaiset vääristyneet ja yksipuoliset kampanjat saattavat kääntyä itseään vastaan. Ja ennen kaikkea puolet tai nuorten kohdalla jopa yli puolet lähisuhdeväkivallasta jää kokonaan ottamatta huomioon taistelussa väkivallattomamman maailman puolesta.

Advertisement

4 kommenttia

Kategoria(t): Fyysinen väkivalta, hakkaaminen, Henkinen väkivalta, huoltajuuskiista, lähisuhdeväkivalta, lyöminen, naisten väkivaltaisuus, parisuhdeväkivalta, perheväkivalta, potkiminen, seurusteluväkivalta, sukupuolittunut väkivalta, tyttöjen väkivalta, väkivallan uhka, väkivaltainen ihminen, väkivaltainen käytös, väkivaltainen nainen, väkivaltainen puoliso, väkivaltainen suhde

4 responses to “Amnestyn kampanja on unohtanut väkivallan kohteeksi joutuvat miehet

  1. Nynny

    Amnesty jatkaa samalla tyylillä kritiikistä huolimatta. Olen kuullut, että osa Amnestyn jäsenistä on kritisoinut kampanjoiden yksipuolisuutta. Ilmeisesti turhaan. Järjestö on vahvasti feminismi-ideologian otteessa ja siksi kampanjoinnissa huomioidaan vain naiset väkivallan uhreina.

    Ylen MOT-ohjelma käsitteli naisten tekemää väkivaltaa ja siitä vaikenemista. Jakson käsikirjoitus on hävinnyt Ylen sivuilta, mutta tuossa on muutama ote siitä: http://kiusatunvastaisku.blogspot.fi/2012/02/vakivallasta-pitaa-vaieta.html

    • Kiitos tästä arvokkaasta tiedosta. Niin, soisi kyllä, että alla sitteratun Amnestyn viestintäpäällikön vastauksen lopussa mainitsema aloite muuttuisi myös ”lihaksi” – ennen kaikkea myös Amnestyn omassa tutkimus- ja viestintätoiminnassa.

    • Helsingin Sanomat, Mielipide, sunnuntaina 14.10.2012

      Miesten kokemaa väkivaltaa ei vähätellä
      Ilpo Kiiskinen viestintäpäällikkö Amnesty International, Suomen osasto

      Ni­mi­merk­ki Mies mus­tel­mil­la ker­toi ko­ke­mas­taan per­he­vä­ki­val­las­ta (HS Mie­li­pi­de 10. 10.). Kir­joit­ta­jan mie­les­tä Am­nes­tyn kam­pan­ja nai­siin koh­dis­tu­van vä­ki­val­lan uh­rien pal­ve­lu­jen puo­les­ta vä­hät­te­lee hä­nen ko­ke­mus­taan pa­ri­suh­de­vä­ki­val­lan uh­rik­si jou­tu­nee­na mie­he­nä.

      Pa­hoit­te­len, et­tä kir­joit­ta­ja ko­kee kam­pan­jan vä­hät­te­le­vän hä­nen ko­ke­muk­siaan. Vä­ki­val­ta on ai­na tuo­mit­ta­vaa, koh­dis­tui se nai­seen, mie­heen tai lap­seen.

      Pa­ri­suh­teis­sa nais­ten ko­ke­ma vä­ki­val­ta on luon­teel­taan eri­lais­ta kuin mies­ten. Tä­män osoit­taa myös Tu­han­sien is­ku­jen maa -tut­ki­mus, jo­hon kir­joit­ta­ja­kin viit­ta­si. Sik­si myös rat­kai­su­mal­leis­sa täy­tyy ot­taa huo­mioon, et­tä nai­set, mie­het ja lap­set ovat vä­ki­val­lan uh­rei­na eri­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa ja usein hy­vin eri­tyyp­pi­sen avun tar­pees­sa.

      Nai­siin koh­dis­tu­va vä­ki­val­ta on maail­man­laa­jui­nen ih­mi­soi­keus­louk­kaus. Sii­hen kuu­luu esi­mer­kik­si eron jäl­keis­tä vai­noa, sek­suaa­lis­ta vä­ki­val­taa, pros­ti­tuu­tioon liit­ty­vää ih­mis­kaup­paa ja rais­kauk­sia so­dan­käyn­nin vä­li­nee­nä. Näi­tä il­miöi­tä yh­dis­tää se, et­tä uh­ri on tyy­pil­li­ses­ti nai­nen tai tyt­tö.

      Vä­ki­val­lan su­ku­puo­lit­tu­mi­nen liit­tyy ra­ken­tei­siin, jot­ka joh­ta­vat nais­ten alis­tei­seen ase­maan yh­teis­kun­nas­sa. Yleis­kam­pan­ja vä­ki­val­taa vas­taan pii­lot­tai­si val­ta­van maail­man­laa­jui­sen ih­mi­soi­keu­son­gel­man.

      Myös mie­hiin koh­dis­tu­vaa vä­ki­val­taa ja mies­ten ko­ke­maa pa­ri­suh­de­vä­ki­val­taa tu­lee kar­toit­taa. Par­haim­mil­laan kir­joit­ta­jan kal­tais­ten mies­ten roh­keus ker­toa ko­ke­muk­sis­taan mur­taa vä­ki­val­taan liit­ty­vää vai­ke­ne­mi­sen kult­tuu­ria.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s